Mansikkapunkki
Tunnistus
Mansikkapunkkinaaras on 0,25 mm pitkä, litteänsoikea ja lähes karvaton. Se on väritykseltään vaalean ruskehtava ja kiiltävä. Punkit ovat niin pieniä, ettei niitä voi erottaa paljain silmin. Mansikkapunkkeja on mahdollista tarkkailla 20-kertaisesti suurentavan luupin sekä mikroskoopin läpi.
Vioitus
Mansikkapunkki vioittaa mansikan lehtiä.
Vasta kun saastunta on 10–20 punkkia/lehti voidaan imennän aiheuttamia oireita havaita silmin. Oireet on kuitenkin helpompi havaita kuin itse tuholainen. Punkkimäärän ollessa satoja punkkeja/lehti, lehdet eivät kehity lainkaan ja ne muuttuvat ruskeiksi. Saastunnan edetessä kasvi muuttuu kitukasvuiseksi. Pahimmillaan saastunta johtaa kasvin kehityksen pysähtymiseen tai kasvin kuolemaan. Myös lehtiruotien lyheneminen ja tavanomaista karvaisemmat lehdet saattavat olla merkki mansikkapunkkisaastunnasta.
Mansikkapunkki heikentää mansikkakasvuston sadontuottokykyä. Elo–syyskuussa ylisuureksi kasvanut mansikkapunkkikanta vaarantaa seuraavan sadon kukka-aiheiden kehittymisen ja sitä kautta vaikuttaa suoraan tulevan kauden satoon.
Mansikkapunkkia kannattaa torjua ennakkoon ripsiäispetopunkeilla, jolloin saadaan tuholaiskanta pysymään kurissa sekä vaikutetaan seuraavan vuoden mansikkapunkkien ilmestymiseen.
Biologia
Mansikkapunkki naaraat talvehtivat kasvupisteiden lähellä syvällä kasvin tyviosissa. Ne munivat nuorten, avautumattomien (suppulehdet) lehtien sisään 2–3 munaa päivässä. Lehtien avautumisen jälkeen punkit hakeutuvat pois lehdiltä siirtyäkseen uusiin lehdenalkuihin ja lisääntymään. Yhden mansikkapunkkisukupolven kehitys kestää noin 10–12 vuorokautta ja vuodessa mansikkapunkilla on noin 3–4 sukupolvea. Mansikkapunkit eivät kulje juuri lainkaan maata pitkin ja kasvustossakin ne siirtyvät vain lyhyitä matkoja. Kasvustoon ne kulkeutuvat alun perin mahdollisesti jo taimien mukana.
Torjuntaeliöt
Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris)
Mansikkapunkkia voidaan torjua biologisesti ripsiäispetopunkeilla.
Aikuinen Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris) on noin 0,3 mm pituinen, väriltään vaalea, kellertävän-punertava. Nuoruusvaiheet ovat lähes värittömiä. Petopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 6–9 päivää (25 °C). Aikuinen punkkinaaras munii noin 2 munaa päivässä (25 °C) jopa kolmenkymmenen päivän ajan, mikäli niille on riittävästi ravintoa saatavilla. Viileämmissä olosuhteissa muninta hidastuu puoleen.
Ripsiäispetopunkkeja on saatavilla irtotavarana 10 000, 25 000 ja 50 000 kpl kartonkihylsyissä. Kantoaineena on lese ja vermikuliitti
Petopunkkien käyttöohjeet:
Ripsiäispetopunkit levitetään kantoaineessa suoraan mansikan lehdille tasaisesti koko mansikkalohkon alueelle kukinnan alkaessa. Levitysmäärä suosituksena on 1–2 miljoonaa petopunkkia/ha. Levitykset kannattaa tehdä kasvukauden aikana kaksi kertaa. Ensimmäinen levitys kukinnan aikaan sekä toinen levitys loppukesästä, jotta pystytään vaikuttamaan seuraavan vuoden mansikkapunkkikantaan.
On suositeltavaa levittää petopunkit heti tuotteen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan keskipäivän helteiden aikaan, kovalla tuulella, eikä rankkasateella. Ripsiäispetopunkkeja voidaan säilyttää 1–2 vuorokautta 6–8 asteessa ennen levitystä.
Yhteystiedot
TarhurinApu (Biotus Oy)
Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA
neuvonta@tarhurinapu.fi
050 309 0810
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)
TarhurinApu
Tarhurinapu sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat
Y-tunnus 1840555-9
Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa
maanantaista perjantaihin klo 9:00-14:00.
Käytössänne on kaikki suosituimmat maksutavat:
